Hakukoiran motivaatio ja ilmaisu

11.4.2024 Hakuluento Elisa Reunanen

Tämä oli luento, jonka jälkeen on alueellinen koulutuspäivä. Elisa onkin VSPK:n “oma” kouluttaja ja luennoitsija ja moni on oppinut hänet yhdistyksessä tuntemaan Koiran oppiminen -luennoista pelastuskoirakurssilla. Elisa on ollut jo pitkään jäsen, kouluttaja, testaaja ja hälykoiraohjaaja. Nyt saimme kuunnella oikein hyvän luennon aiheesta “Hakukoiran motivaatio ja ilmaisu” ja ilmaisua käsiteltiin tässä kohtaa yleisemmällä tasolla, koska myöhemmin meille tulee luennot jokaisesta ilmaisutavasta erikseen.

Olen koonnut tämän blogikirjoituksen omista muistiinpanoistani Elisan luennosta.

Mitä on motivaatio ja mikä siihen vaikuttaa

Motivaatio on kohdentuvaa energiaa ja korkeaa motivaatiota tarvitaan kun työskennellään vaativissa olosuhteissa. Vaikeita olosuhteita ovat mm.  sää (kuuma, kylmä, rankkasade, ukkonen, lumimyrsky), vaikeat maastot (kivikko, tiheä metsä, jyrkät rinteet) tai esim. etsinnän pituus.

Motivaatio perustuu tunteeseen missä tavoitellaan hyviä asioita ja vältellään ikäviä. Ikäviä asioita voi olla esim. kipu, epämukavuus tai pelko.

Joskus olosuhteet ovat haastavat

Jos jossain vaiheessa koulutusta on tullut enemmän tai vähemmän ikäviä asioita, niin myöhemmässä koulutusvaiheessa eli silloin, kun koira tekee itsenäisesti töitä ohjaajan “ulottamattomissa”, koira ei välttämättä mene kadonneen luo. Tämä on syytä pitää mielessä, kun koulutamme koiriamme. Onneksi meillä pelastuskoirien koulutuksessa koulutus pääsosin perustuu positiiviseen vahvistamiseen eikä tällaisia ikäviä tilanteita pääse (toivottavasti) sattumaan, mikä voisi vaikuttaa siellä vuosien päästä.

Motivaation puute voi johtua myös siitä, että annettu tehtävä ei ole koiralle selkeä.

Motivaatioon vaikuttaa vaikuttaa hyvin monet asiat. Pelkästään koiran ja ohjaajan vireystila, nälkä, edeltävä viikko, kyseinen päivä. Tämäkin asia on hyvä pitää mielessä.

Motivaatioon vaikuttaa suuresti myös palkkio eli vahviste ja ja palkkion arvo.

Palkkio on jotain sellaista, mitä koira tavoittelee ja minkä eteen koira on valmis tekemään töitä.

Oikean ja sopivan palkkion löytäminen saattaa joskus olla kiven alla. Koira on tässäkin pääosassa.

Koira määrittelee palkkion arvon ja onko se vahviste sille. Pidä myös mielessä, että vaikka koira ottaa palkkion vastaan, niin se ei välttämättä ole aina vahviste.

Hyvä palkkio lisää toimintaa ja edistää koulutusta.

Yleensä koulutettavat ja koiran ohjaajat tietävät parhaiten mistä heidän koirat palkkautuvat. Mutta voit aina haastaa asiaa, että onko se oikeasti paras? Palkkiota voi myös vaihdella tilanteen mukaan. Käytä palkkion miettimiseen aikaa. Kokeile eri leluja, eri ruokia, erilaisia leikkejä tai eri leikkijöitä.

Vieras maalihenkilö palkkaa lelulla raunioilla.

Joskus ongelmat saattavat johtua siitä että koira jännittää ihmisiä ja tämä onkin hyvin yleistä. Tällöin voi esimerkiksi ruokapalkkaa siirtää tai heittää kauemmaksi, tai antaa lelupalkka heittona ja koira saa itse päättää, meneekö leikkimään itsekseen, ohjaajansa vai maalihenkilön kanssa. Pitää muistaa ja miettiä mikä on aidosti palkitsevaa juuri sille omalle koiralle. Maalihenkilö voi olla myös vihje siitä, että nyt tulee palkka.

Kiinnitä huomiota leikkiikö ohjaaja/maalihenkilö ja koira palkkautuu siitä.  Vai koira leikkii kyllä maalihenkilön kanssa mutta se ei olekaan vahviste vaan meillä onkin käsissä epämiellyttävä tai vahvisteen estävä asia.  Tämä on taas tahatonta heikennystä ja leikki onkin huono vahviste koiran mielestä ja se mahdollisesti johtuu vain siitä, että koira ei tunne oloaan mukavaksi vieraan ihmisen lähellä.Tällöin toiminta ei vahvistu vaan toiminta vähenee ja koiran motivaatio heikkenee.

Tästä myös toinen esimerkki: koira hyppää maalia vasten, maalin selkä kääntyy ja koira jää ilman palkkiota. Tästä voi seurata, että myöhemmin koira ei enää halua mennä maalin luo. Tämänkin toiminnan koira määrittelee. Sama asia voi käydä ruoan kanssa. On esimerkiksi vaikea purkki tai ruokana on tahnamaista ja sen ottaminen on vaikeaa. Koira saattaa turhautua ja se taas vähentää motivaatiota.

Jerryn mielestä ruokapalkka on ihan okei.

Jos meillä on taas käsissä kiihtyvä koira, niin useasti ohjaaja miettii palkan laadun huonontamista. Mutta se ei ole ratkaisu. Koiralla ei voi olla koskaan liian suurta motivaatiota. Meidän tulee miettiä, että ymmärtääkö koira mitä siltä halutaan. Myös vihje tulevasta mielihyvästä voi olla yhtä palkitseva kuin itse tunne. Vahvisteen arvoa voi säädellä olosuhteiseen vaikuttamalla. Esim. ahne koira on syönyt. Kiihkeä koira kunnolla liikutettu.

Kuka sitten palkkaa koiran? Maalihenkilö vai ohjaaja? Pidä mieluusti molemmat mukana.

Palkka tuodaan ohjaajalle rauniotreeneissä

Maalihenkiön rooli on erittäin tärkeä. Meidän tulee pitää huolta siitä, että maalihenkilön on mahdollista toimia koiranohjaajan ohjeiden mukaisesti. Anna konkreettinen ohje. Ei pelkästään riitä:  palkkaa kun hyvä haukku. Mikä on sen koiran hyvä haukku? Toki jos ryhmän kaikki henkilöt tuntevat ja tietävät minkälainen koiran hyvä haukku on, tätä ohjetta voi toki käyttää. Mutta anna esimerkki juurin sinun koirasi hyvästä haukusta.

Maalihenkilö on se, jolla on aitiopaikka seurata koiran käyttäytymistä maalihenkilön luona. Miten koira tulee, etsiikö palkkaa, mitä tekee.

Ryhmässä missä treenataan on hyvä olla avoin keskusteluilmapiiri ja että kaikki haluavat että jokainen koira edistyy.  Joskus ryhmässä voi joutua käsittelemään arkojakin aiheita, mikäli koiralla on joku konfliktikäytös. Ryhmässä pitää pohiten se ehkä näyttäytyy ja pohtia yhdessä miten asiaa voidaan lähestyä ja lähteä purkamaan.

Maalihenkilön näkymä koiraan

Ilmaisua sivuttiin hieman ja mm. ilmaisun valintaan vaikuttavia asioita ovat

mm. koiran persoonallisuus, yhdistys ja ryhmän kokemukset ja koiranohjaajan koulutustaidot.

Kuka sitten valinnan tekee? Ohjaaja, kouluttaja, joku ryhmäläinen. Valinta saattaa olla vasta-alkajalle aika haastellinen tehtävä koska monesti saattaa käydä niin, että se ohjaajalle mieluisa ilmaisutapa ei olekaan koiralle se oikea. Ja myöhemmin joudutaan vaihtamaan ilmaisutapaa. Miten motivoin ohjaajaa miettimään eri ilmaisutapojen vaikutusta koiraan.

Kun koulutetaan ilmaisua on tärkeää rakentaa perusta kunnolla. Alkuun treenaataan kentällä. Se on erittäin tärkeää koska se on ainut treenipaikka, missä on hallittu ympäristö, ohjaaja näkee, muut näkevät sekä koiran että ohjaajan toiminnan. Erilaisiin tilanteisiin pystytään puuttumaan nopeasti ja tekemään useita toistoja. Kun mennään maastoon, niin siellä tulee paljon muuttuvia tekijöitä ja erilaisiin ongelmatilanteisiin on hankalampi puuttua. Lohdullista tässä on se, että aina voi myös palata kenttätreeniin, mikäli ongelmia ilmenee.

Siru treenaa kertovaa ilmaisua kenttätreenissä. Tällä kertaa avoimessa metsämaastossa. Sirulla on myös hyvä suojaväri :-)

Eli meillä on siis kenttätreeni – sitten maastotreeni ilman etsintää – ja treeni yhdistettynä etsintään. Yksinkertaista vai mitä nämä ilmaisun kouluttamisen vaiheet.

Kouluta siis kunnolla ensin kentällä ja siirry sitten vasta maastoon. Esimerkiksi mikäli koira “säätää” maalihenkilön luona kenttätreenissä niin maastossa ongelma vaan kasvaa. Ensin siis kentällä hyvä valmistelu. Varsinkin ketjujen treenaamisessa kenttätreenin merkitys on suuri. Älä siis mene liian aikaisin maastoon!

Elisa puhui myös ilmaisuun liittyvistä pulmista ja mitkä asiat niihin voi vaikuttaa

  • Koiran suhde ympäristöön ei ole neutraali tai positiivinen (ympäristössä on jotain mikä jännittää koiraa, esim. raunioiden alustat, äänet)
  • Koiran suhde ihmiseen ei ole neutraali tai positiivinen (koiran mielestä maalin kanssa toimiminen on jännittävää. Ohjaajan vaikutus/merkitys esim. rullailmaisussa)
  • Koira ei ole varma tilanteen seurauksista, vihje voi olla myrkyttynyt. Esim. maalihenkilöltä saa lelun, mutta pitää leikkiä vieraan kanssa. Tykkää leikkiä mutta ei maalin kanssa.
  • Koira ei osaa tehtävää sujuvasti. Ketjussa saattaa olla epäselvyyttä.
  • Vahvistustilanne on epäselvä. Tätä taas helpottaa palkkiomerkit.

Tarkemmin myrkyttyneestä vihjeestä: positiivisten ja negatiivisten seurausten yhdistelmä ja seuraukset ovat epävarmoja.

Vahviste ei ole vahviste, vaikka se on sitä muissa olosuhteissa. Eli leikkiminen on kivaa, mutta se ei ole kiva maalin kanssa.

Koira pyrkii välttämään vihjeen saamista tai ei halua vastata vihjeeseen. Koira välttää maalille menoa jotta ei tarvitse aloittaa ilmaisua.

Vihjeen myrkyttyminen vältetään parhaiten sillä, että virheestä ei seuraa heikennettä.

Käyttäytyminen ei sinällään myrkyty. Haukkuminen voi olla kielletty muualla mutta voi olla hyvä ilmaisutapa kunhan se koulutetaan hyvin.

Sujuvan ilmaisun tunnusmerkit

Sujuva ilmaisu ei ole tulkinnanvarainen

Koira suunnistaa hajun ja tai näön avulla suoraan ihmisen luo.

Koira aloittaa heti ilmaisun paikallistettuaan ihmisen ja se jatkuu koko ajan.

Haukun aikana keskittyy ihmiseen.

Luovuttaa rullan tai kertoo löydöstä koulutetun tavan mukaisesti.

Koiran pitää myös tunnistaa ilmaisun päättyminen.

Hippu on löytänyt maalihenkilön ja ilmaisee sijainnin haukkumalla.

Ilmaisusta sitten tarkemmin syksyllä, kun luennot taas jatkuvat elokuussa. Siellä onkin tulossa jokaisesta ilmaisumuodosta kolmen tunnin luennot viikon välein.

Mukavia kesätreenejä kaikille!

Wiksua motivoi vilvoitteleva mutakylpy etsinnän päättyessä…

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *